Oletko ajatellut, että itsekritiikilläsi voi olla monta tarkoitusta? Se voi yrittää suojella sinua, pyrkiä saamaan jotain tärkeää itselleen tai se voi linkittyä tärkeisiin elämänarvoihin. Itsekritiikistä luopuminen herättääkin usein sisäisiä motivaatioristiriitoja, jotka voivat johtaa köydenvetoon tai todelliseen pattitilanteeseen. Siksi onkin tärkeää tarkastella ja työstää omia motivaatiotekijöitä. Kun tunnistaa syyt, jotka puhuvat itsekritiikistä luopumisen ja kiinni pitämisen puolesta, voi parhaassa tapauksessa sisäisen köydenvedon sijaan päästä sisäisesti kättelemään.
Yksi tapa pohtia omia motivaatiotekijöitä on tehdä motivaatioanalyysi. Ota vain paperi ja kirjoita siihen vierekkäin kaksi otsikkoa: “Syitä luopua itsekritiikistä” ja “Syitä jatkaa itseni kritisoimista kuten tähän asti”. Pohdi ensin, miksi haluaisit luopua itsekritiikistä. Mitä hyvää itsekritiikin rauhoittuminen toisi mukanaan? Miksi itsekritiikistä luopuminen on sinulle tärkeää? Mikä muuttuisi, jos itsekritiikki häviäisi? Millä tavalla luopuminen vaikuttaisi ihmissuhteisiisi – olisitko ehkä enemmän läsnä?
Toisaalta mieti, mitä hyötyjä itsekritiikkiisi liittyy. Mitä itsekritiikkisi yrittää saada aikaan? Mitä tapahtuisi, jos itsekritiikki jäisikin viikon lomalle? Mitä ikävää ja pahaa voisi seurata? Miltä ikäviltä seurauksilta itsekritiikkisi yrittää sinua suojella? Mihin sinulle tärkeisiin arvoihin itsekritiikkisi kenties liityy?
Itse koen motivaationi menevän pattitilanteeseen erityisesti halutessani saada välttämättä asioita valmiiksi – turhaudun ja uuvahdan yrittäessäni väkisin eteenpäin. Oma analyysini näytti siis jotakuinkin tältä:
Syitä luopua itsekritiikistä:
- Energiaa vapautuu ja olen luovempi
- Turhautuminen ja uupumuksen tunteet helpottavat
- Käyttäisin enemmän aikaa mielekkäiden asioiden tekemiseen
- Olisin onnellisempi ja hyvinvointini säteilisi myös ympärilleni
- Olisin enemmän läsnä muille
- Jos en luovu itsekritiikistä, kyynistyn ja voimavarani menevät vähemmän merkityksellisiin asioihin
Syitä jatkaa itseni kritisoimista kuten tähän asti:
- Kannan aina tunnollisesti vastuun tehtävistäni
- Tarpeeni olla luotettava ja auttavainen täyttyy
- Pidän aina lupaukset ja kannattelen muita, jotta saan hyväksyntää
- Säilytän kontrollintunteen
- Pääsen tavoitteisiini – yllän huippusuorituksiin
- Saan aikaiseksi ja se tuo menestystä ja arvostusta
Tässä vaiheessa päätin, että säilytän sittenkin 25 % itsekritiikistä. Sillä on ihan hyviäkin perusteluita toiminnalleen. Haastan itseni opettelemaan “tämä riittää” -ajattelua. Ehdottomuus ei tee minua onnelliseksi, mutta silti toiminta saa aikaan muutosta. Haluan myös säilyttää innokkuuteni tarttua haasteisiin ja toteuttaa niitä tavoitteet taivaissa. Olen jo oppinut kummasti sietämään epävarmuutta ja tömähdän vahvasti jaloilleni, jos aina kaikki ei mene ihan justiinsa.
IhanaElo-hyvinvointivalmennuksissa ja hyvinvointiohjaajan koulutuksessa käsitellään itsemyötätuntoa ja itsekritiikkiä osana elämänhallinnan kokonaisuutta. Uskon, että näiden asioiden äärelle on hyvä pysähtyä itsensä, mutta myös toisen ihmisen kanssa. Muistathan, että IhanaElo-ohjaajat ovat maailman parhaita rinnallakulkijoita. Ihminen on upea kokonaisuus ja hyvinvointi mieletön tutkimusmatka.
Ihanaa eloa sinulle, Alisa