fbpx

Sisukkuutta etsimässä

Ensimetreillä valmennettavien kanssa pohdimme yksilöllisiä tavoitteita. Juttelemme kokonaishyvinvoinnin rakennuspalikoista – uni ja palautuminen, ravinto, liikkuminen, mieli ajatuksineen  ja ylipäätään elämänhallinta. Kartoitamme terveydentilaa ja sen tuomia rajoitteita. Pohdimme, mikä on juuri nyt tärkeintä ja mihin tulisi tarttua. Asetamme viikoittaisia tavoitteita omien toiveiden mukaan painottuen lepoon, ravintoon, liikuntaan tai elämänhallintaan kokonaisuutena mm. työn ja vapaa-ajan sekä valveillaolon ja unen tasapainottamiseksi. Tapaamme säännöllisesti ja tsemppaamme askel kerrallaan eteenpäin.

Ensimmäisellä viikolla harjoittelemme ruokarytmin hallintaa ja ideoimme sopivia välipaloja työkiireiden keskelle. Seurantaa tukee päivittäin täydennettävä taulukko, johon merkitään toteutunut ruokailu ja erityismaininnan saa aterian sisällettyä vihanneksia, juureksia, marjoja tai hedelmiä sekä proteiinia ja hyviä rasvoja. Seuraavalla viikolla lisäämme taulukkoon käytetyt alkoholiannokset ja sokeriherkut sekä asetamme tavoitteen niiden määrälle. Ruokarytmin harjoittelua jatkamme toki edelleen. Alkuinnostuksessa homma etenee hienosti.

Entä sitten, kun iskee flunssa tai työviikko sisältää matkan ja monta pitkää illallista? Huomaamme käyvämme keskustelua sitoutumisesta tähän pitkäjänteisyyttä vaativaan elämänmuutokseen. Toteamme yhdessä, etteivät poikkeukset estä kestävän pohjan rakentamista arkeen askel kerrallaan. Jokainen tekee tätä matkaa itselleen, joten tahto ja sisukkuus tulee myös löytää itsestä. Rinnalla kulkien haluan olla auttamassa alkuun ja etsiä valmennettavan apuna yksilöllisesti sopivia vaihtoehtoja, joita napata käyttöön onnistuneiden kokeilujen jälkeen.

Välitavoitteiden lisäksi onkin jaksettava palata uudelleen ja uudelleen alussa asetettuun päätavoitteiseen. Jos haluat todella pienentää riskiäsi sairastua tyypin 2 diabetekseen tai hävittää pallomaisen ja kipeän vatsan, näitä muutoksia tulee hiljalleen juurruttaa osaksi jokapäiväistä elämää. Ja elämäntapojen muuttaminen ei todellakaan ole aina helppoa – ei minulle, ei sinulle tai ylipäätään kovinkaan monelle meistä. Silti olen täysin vakuuttunut, että jokaisen meistä kannattaa lähteä hyvinvointiamme etsimään.

Vain muutama vuosi sitten mieleni oli maassa samalla rytmillä vatsakipujen kanssa. En muistanut viikkoa tai juuri päivääkään, kun oli pakko heittäytyä sohvalle mahalleen hengittelemään pinkeää vatsaa vähän rennommaksi. Syöminen ja liikkuminenkin stressasivat, kun vatsaa kivisti jo valmiiksi. Nyt elän vatsani kanssa ihanassa sopusoinnussa. Ruoka-aineita on vähän pitänyt rajoittaa ja oppia kertomaan reippaasti rajoitteista myös ystäville ja ravintolan tarjoilijalle (tämä taisi olla kiltille tytölle jopa se vaikein osuus, kun ei vain haluaisi yhtään olla vaivaksi muille). Nyt olen riippuvainen säännöllisestä ruokailusta, liikunnasta ja levosta, mutta elämä hymyilee! Eväät repussa ja oma aika jumpassa käynnille sekä riittävä uni ovat minun sallittua itsekkyyttäni ja huolenpitoa elämäni yhdestä tärkeimmistä henkilöistä 🙂  

Terveisin Alisa

Piditkö lukemastasi? Klikkaa nappia ja jaa se ystävillesi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *