Miksi haluat auttaa?

Auttaminen on luonnollinen osa vuorovaikutusta. Äiti auttaa lastaan, ystävä läheistään. Jokainen meistä kaipaa joskus tunnetta, että on jollekin hyödyksi. Oletko sinä koskaan pysähtynyt miettimään, miksi haluat auttaa?

Valmentajakollega antoi minulle kirjavinkin, jonka äärelle hiljenin. Martti Lindqvist herättää kirjassaan Auttajan varjo pohtimaan, mitä auttaminen on ja mistä auttamisen tarve kumpuaa. Valtaosa auttamista tapahtuu spontaanisti ihmisten välillä. Elämä on pohjimmiltaan antamista ja saamista. Tasavertaisessa suhteessa ihmiset vuorottelevat autettavien ja auttajien rooleissa. Sen lisäksi joillekin meistä auttaminen on myös työ.

Miksi haluat auttaa?

Usein pidetään itsestäänselvyytenä, että auttajat toimivat kaikissa tilanteissa autettavansa hyväksi, tämän parasta ajatellen. Samaan aikaan on hyvä rohkeasti myöntää, että auttaja toimii usein myös omista tarpeistaan käsin. Joskus autettavan ja auttajan tarpeet ovat yhteisiä tai ainakin toisiaan täydentäviä. Toisinaan auttajalla voi olla myös itsekäs tarve – tietoinen tai tiedostamaton – käyttää autettavaa hyväkseen. 

Ethän käsitä väärin. Auttaminen on upea asia. Avulle on tarve ja auttajat tekevät tärkeää työtä. Haluan vain pysäyttää sinut pohtimaan itseäsi auttajana – vapaalla ja töissä. Voin itse rehellisesti tunnustaa näiden pohdintojen äärellä tajunneeni, että auttaessani muita minulle on tärkeää tulla myös itse nähdyksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi. Ei se silti tee minusta huonoa auttajaa. Vaarallista olisi olla pysähtymättä ja tunnistamatta tarvetta. Nyt olen herkempi seuraamaan itseäni, toimintatapojani ja tarpeitani.

Ihmisten kanssa työskennellessä tulee olla ennen kaikkea ihminen, kasvaa ihmisenä ja jakaa ihmisenä olemista. Se on samaan aikaan antoisinta ja kuluttavinta. Jokaisessa kohtaamisessa on jotakin uutta ja yllättävää, johon ei voi valmistautua. Jos olemme valmiita luopumaan tietämisestä, on mahdollisuus hämmennyksen kautta löytää ainutlaatuisia oivalluksia niin omasta itsestä kuin asiakkaan tilanteesta. 

Lupaan huolehtia itsestäni

Auttajan varjo -kirja päättyy luonnokseen auttajan sitoumukseksi. Suosittelen lämmöllä läpikäymään sen kaikki kohdat askel kerrallaan. Joitakin ajatuksia haluan jakaa kanssasi heti, jotta pääset pohdinnan alkuun:

Ihmisenä olen vastuussa ennen kaikkea itsestäni, omasta hyvinvoinnistani ja tekojeni seurauksista lähimmäisilleni. Ryhtyessäni ihmistoverini auttajaksi olen tietoinen siitä, etten niin tekemällä voi ratkaista henkilökohtaisia ristiriitojani enkä korvata sitä, mitä vaille olen omassa elämässäni jäänyt. 

Auttamiseni tarkoitus on lisätä asiakkaani mahdollisuuksia ymmärtää omaa tilannettaan ja maailmaansa, kohdata se, mikä on totta hänen elämässään, löytää oma ihmisarvonsa ja uskaltaa muuttua oman kasvunsa edellyttämällä tavalla.

En aseta itselleni enkä asiakkaalleni ehtoja työn onnistumisesta. Meillä molemmilla on lupa myös väsyä, epäonnistua ja pettyä. 

Lupaan pitää huolta itsestäni niillä keinoilla, jotka minulla on käytössäni, jotta välttäisin itseni hylkäämisen, uupumisen ja sen uhraamisen, mikä omassa elämässäni on arvokasta. Uskon, että oman elämäni puolustaminen on myös asiakkaani elämän puolesta taistelemista.

Rakastan työtäni IhanaElo-hyvinvointiohjaajana ja kouluttajana. Koen olevani etuoikeutettu kohdatessani omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneita ihmisiä. Auttamisen sijaan koen olevani ensisijaisesti pysäyttäjä ja rinnallakulkija, joka uteliaasti kannustaa etsimään oman näköisiä hyvinvointia tukevia toimintamalleja elämään. Samaan aikaan harjoittelen edelleen itsestä huolehtimista ja avun pyytämistä, kun koen sitä tarvitsevani. 

Opin itsestäni joka päivä ja olen kiitollinen kaikista niistä hetkistä, jotka pysäyttävät oppimaan lisää. IhanaElo-hyvinvointivalmennus ja IhanaElo-hyvinvointiohjaajan koulutus ovat sinunkin ulottuvillasi olevia keinoja pysähtyä itsesi äärelle. Joskus pieni tuuppaus ja positiivinen haastaminen ovat alku matkalle, joka olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten.

Ihanaa eloa toivoen, Alisa