Johtaminen

Keskusteluälykäs etsii tarpeen tunteen takana

Keskustelualykkyys

“Keskusteluälykkyytesi paineisissa tilanteissa on elämäsi tärkein taito ja kertoo kaiken johtamisestasi. Tämä taito on tutkitusti myös organisaation menestyksen ydin.”

Helena Åhman on työpsykologian tohtori (TkT), KM, arvostettu johdon sparraaja, bisnespuhuja, tietokirjailija, dekkaristi ja valokuvaaja. Hän voitti kolmannen kerran Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon, nyt kirjallaan Keskusteluälykkyys painetilanteissa. Meistä jokainen kohtaa elämässään vaativia keskusteluja, neuvotteluja ja konflikteja. Meistä jokainen voi poimia tästäkin kirjasta ne asiat, jotka kolahtavat eniten omaan arkeen. Helena Åhmanin tavoite on, että kirja herättelee pohtimaan keskusteluälykkyyttä ja itselle sopivia työkaluja ja harjoitteita oman keskusteluälykkyyden kehittämiseksi.

Kohtuuton osa työajasta kuluu vaativiin keskustelutilanteisiin

Joidenkin arvioiden mukaan konflikteihin hukataan keskimäärin jopa seitsemän viikkoa vuodessa (Pearson, C. & Porath. C. 2009: The Cost of Bad Behavior. How Incivility is Damaging Your Business and What to Do about it.). Esihenkilöillä ja johtajilla aikaa menee erityisen paljon. Usein kiitoksena on vielä tiimiläisten tyytymätön palaute esihenkilön tapaan ja taitoihin käsitellä haastavia vuorovaikutustilanteita. Johtamistyön yhtenä kriittisenä mittauspisteenä voidaankin pitää onnistumista vaativissa tilanteissa.

Helena Åhmanin viiden V:n kompassi kuvaa keskusteluälykkyyden osatekijöitä prosessin muodossa: millaisia taitoja kannattaa kehittää hyvissä ajoin, miten valmistautua ja mitä huomioida vaativassa tilanteessa. Kirja herättelee lähestymään tilanteita eri näkökulmista ja haastaa etsimään uusia mahdollisuuksia omien toimintamallien kehittämiseen. Viiden V:n kompassin osa-alueet ovat:

  1. Valmistele esitaidot – ymmärrä ja hanki kriittiset perusvalmiudet painetilanteisiin.
  2. Viritä tilanne – aisti, tulkitse ja virittäydy tilanteeseen tarkoituksenmukaisesti. 
  3. Vapauta paine – luo tunneside ja mene vaativissakin keskusteluissa samalle puolelle toisen kanssa. 
  4. Vahvista keskusteluälykkyys – ymmärrä erityisen vaikeiden tilanteiden mahdollisuudet ja jälkihoida tilanteet. 
  5. Varmista tukiäly – varmista oppiminen ja investoi keskusteluälykkyyteen. 
Keskusteluälykkyys
Vaativat keskustelut vaikuttavat minuun, sinuun ja meihin.

Jos vielä pohdit, kannattaisiko tähän aiheeseen perehtyä syvällisemmin ja ottaa näitä taitoja haltuun, voit miettiä kokonaisuutta myös taloudellisesta näkökulmasta. Jos vaativat keskustelut päätyvät konflikteiksi, kuluihin lasketaan tietenkin esim. lakipalvelut. Suurimmat kustannukset muodostuvat kuitenkin epäsuorista hyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä kuten:

  1. Aika, joka menee tilanteen selvittelyyn.
  2. Stressi ja sen vaikutukset niin tilannetajuun kuin terveyteen.
  3. Tunteiden ja suruprosessin energiaa syövä ja työtehoa vähentävä vaikutus.
  4. Alentunut päätöksentekokyky.
  5. Motivaation romahtaminen.
  6. Jännitteisen organisaatiokulttuurin vaikutus kaikkiin työyhteisön jäseniin.
  7. Vaihtuvuuden vaikutukset rekrytointikuluihin ja perehdytykseen.
  8. Mainehaitat.

Keskusteluälykäs etsii tarpeen tunteen takana

Oletko huomannut, että usein riita koskee jotakin taustalla olevaa asiaa? Joskus puutumme ja jäämme liikaa jumiin siihen, mitä näemme, vaikka meidän tulisi keskittyä enemmänkin ymmärtämään taustalla oleva tarve. Emme ole negatiivisia tahallaan, vaan jokin perustarpeemme ei ole täyttynyt. Haluamme tulla kuulluksi ja arvostetuksi, ymmärretyksi ja onnistua. Meillä kaikilla on tarve kuulua yhteisöön, kokea olomme turvalliseksi ja tehdä jotakin itsellemme ja muille merkityksellistä. 

Tarpeiden havainnointi vaatii tilannetajua, keskusteluälykkyyttä ja vilpitöntä uteliaisuutta ja halua ymmärtää toista. Lähtökohtana tulee olla, että kaikkiin tarpeisiin suhtaudutaan kunnioittavasti ja totena. Tarvitsemme luottamusta, jonka rakentamisen ytimessä ovat kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. 

Tarpeista päästään suoraan tunteisiin. Helena Åhman vertaa kirjassaan tunteita moottorin varoitusvaloihin autossa. Se osoittaa milloin moottorissa on vika, jolle pitää tehdä jotakin. Merkkivalon tehtävä on ilmoittaa: valoa tärkeämpää on se, mistä se viestii.

Avainkysymyksiä tunteen takana olevan tarpeen selvittämisessä voivat olla: Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä? Mitä oikeasti haluat? Haastankin sinut heti tänään aloittamaan itsestäsi. Mitkä ovat omat vastauksesi näihin kysymyksiin? 

Jos kaipaat vielä ajatusten herättelyä, lämmin suositukseni tutustua Helena Åhmanin kirjoihin. Löydät IhanaElon blogisarjasta myös muita psykologisia perustarpeita ja tunteita käsitteleviä blogeja esim. Minä haluan ja tarvitsen, Haluan tulla reilusti kohdatuksi ja Voiko ketutukseen kuolla. Muista, että keskusteluälykäs etsii tarpeen tunteen takana.

Ihanaa eloa sinulle, Alisa

P.s. Jos haluat tulla kuulluksi ja kaipaat tukea oman hyvinvointimatkasi kulkemiseen ja itsellesi tärkeiden asioiden kirkastamiseen, otathan rohkeasti yhteyttä. Löydät IhanaElo®-hyvinvointiohjaajien tiimimme yhteystiedot linkin takaa. 

Piditkö lukemastasi? Klikkaa nappia ja jaa se ystävillesi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *