Tunteet ovat läsnä kaikkialla, jossa on ihmisiä. Tunteet kuvastavat sitä, miten perustarpeemme täyttyvät ja mikä meille on tärkeää. Tunteemme ja arvomme vaikuttavat hyvinvointiimme ja työsuoritukseemme. Affektiivisen ergonomian avulla voimme ymmärtää ihmisen tapaa käsitellä tunteita, arvoja, eettistä kuormitusta ja työilmapiiriä sekä huomioida esimerkiksi aivojen tunneverkostojen toimintaa. Affektiivinen ergonomia huomioi arvot ja tunteet.
Kestävä aivoterveys -hankkeessa perehdytään aivokuormitukseen työelämässä. Hankkeessa kehitetään toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyden, työhyvinvoinnin ja organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää malli myös affektiivisen ergonomian ymmärtämiseksi ja parantamiseksi. Affektiivinen ergonomia onkin vielä uusi käsite, jota ei ole määritelty laajemmin.
Ergonomia lisää hyvinvointia
Wikipedian mukaan ergonomia on ihmisen ja tekniikan välisen vuorovaikutuksen kehittämistä, jonka tavoitteena on turvallisuus, terveys sekä järjestelmien häiriötön ja tehokas toiminta. Ergonomia lisää siis sekä taloudellisuutta että hyvinvointia.
Ergonomiaa on perinteisesti tarkasteltu kolmen osa-alueen kautta:
- Fyysinen ergonomia keskittyy fyysisen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi. Fyysinen ergonomia huomioidaan fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa.
- Kognitiivinen ergonomia keskittyy järjestelmien ja niiden käyttöliittymien sopeuttamiseen vastaamaan ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteitä. Kognitiivinen ergonomia ilmenee järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa.
- Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen. Organisatorinen ergonomia ilmenee mm. henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se liittyy myös tuotannon ja palveluiden kehittämiseen sekä henkilöstön yhteistyön kehittämiseen.
Uudempia käsitteitä ovat informaatioergonomia ja affektiivinen ergonomia. Informaatioergonomia käsittelee työntekijän ja digitaalisen ympäristön vuorovaikutusta sekä informaation käsittelyä niin sosiaaliset kuin kognitiiviset ulottuvuuden huomioiden.
Affektiivinen ergonomia pyrkii ymmärtämään erityisesti arvostavaa, oikeudenmukaista ja tunnetasolla turvallista työilmapiiriä ja keinoja sen parantamiseen. Affektiivista ergonomiaa lähellä olevia käsitteitä ovat mm. psykologinen turvallisuus tai tunne-ergonomia (Lähde: Kestävä aivoterveys -hanke, Aivohyvinvointi työssä -webinaari 6.10.2021, Kaisa Hartikainen).
Lue lisää psykologisesta turvallisuudesta blogista Psykologinen turvallisuus korostaa inhimillisyyttä.
Affektiivinen ergonomia huomioi arvot ja tunteet
Parempaan affektiiviseen ergonomiaan on kaksi hyvin konkreettista keinoa: karsi uhkia ja lisää positiivisia tunteita. Aivomme ovat erityisen haarjantuneita havaitsemaan todellisia ja mahdollisia uhkia. Priorisointi on selvä. Kun aivot havaitsevat uhan, resurssit siirtyvät uhan arviointiin ja minimointiin.
Uhaksi koetaan esimerkiksi se, että koemme jäävämme ryhmän ulkopuolelle. Ei ole sinun omissa käsissäsi, kiinnitätkö huomiota uhkaan vai et. Aivot tekevät valinnan puolestasi ja valinta suosii aina uhkaa. Meistä jokainen on varmasti kokenut, miten uhka saa reagoimaan äkkipikaisesti tai päättämään asioita hätäisesti. Uhka häiritsee suoraan niin työmuistia kuin kokonaisuuksien hahmottamista.
Onneksi voimme joka päivä vaikuttaa affektiiviseen ergonomiaamme. Samat yksinkertaiset keinot voivat yhtäaikaa karsia uhkia ja lisätä positiivisia tunteita. Me tarvitsemme psykologisesti turvallisen ympäristön, jossa koemme olevamme hyväksyttyjä, arvostettuja. Haluamme, että meitä kohdellaan oikeudenmukaisesti.
Turva, hyväksyntä ja arvostus vapauttavat aivoresurssimme työntekoon ja tukevat luovuutta. Kannustus ruokkii aivojen motivaatiojärjestelmiä. Positiivinen mieliala tukee kokonaisuuksien hahmottamista ja oikeudenmukaisuuden kokemus tukee yhteistyötä ja jaksamista.
Sinulla on joka päivä mahdollisuus kohdata kollegasi kunnioittaen, ymmärtäen ja arvostaen. Kohdellaan kaikki toisiamme reilusti, kannustetaan tiukoissa paikoissa ja riemuitaan onnistumisista. Arvostava kiitos, ajatusten kuuntelu, tunteiden hyväksyminen, avoin palaute ja myötäinnostuminen ovat taitoja, joita voi harjoitella. Ne ja monet muut keinot luovat meille entistä paremman mahdollisuuden onnistua ja voida hyvin niin yksilöinä kuin työyhteisönä. Vaikutukset ovat sekä inhimillisiä että taloudellisia.
Psykologisia perustarpeitamme on käsitelty enemmän blogissa Minä haluan ja tarvitsen.
Ihanaa eloa sinulle ja aivoillesi, Alisa
P.s. Lämmin suositukseni Kestävä aivoterveys -hankkeen seuraamiseen. Tämän kirjoituksen aineisto on syntynyt pitkälti Aivohyvinvointi työssä -webinaarin alustuksista. Kiitokseni hankkeelle ja kaikille alustajille. On upeaa saada oppia lisää siitä, miten voimme ennakoivasti tukea aivoterveyttämme.